Naavisemon Karviainen "Karviainen"
Sukupuoli: hirvas
Koko, väri: 114cm, 92kg, musikki Syntynyt: 01.03.2019 Ikä, ikääntyminen: 4, satunnainen Linja: kilpalinja Kasvattaja: Jakurahaka Omistaja: Eeva (hahmoista Juulia) Tämä on virtuaaliporo. |
|
Karviainen ei ole se tavanomaisin kilpalinjaa edustava poro. On tullut jo huomattua, että se on varsin ihmisystävällinen ja osaa kunnioittaa myös lajitovereitaan. Karviainen nauttii muiden seurasta ja tilan tohinan tutkailemisesta. Välillä tuntuu, että se tulisi mielellään vaikka asuintaloon sisälle. Karvis on innokas ja erittäin yritteliäs. Se hoksaa nopeasti uudet asiat. Karviksesta piti tulla ajoporo, ja sitä uraa se saa lähtä kokeilemaankin, mutta lopulta se sopii varmasti paljon paremmin agilityyn. Ainakaan kotona tutussa ympäristössä se ei vierasta juuri mitään estettä ja on kokoisekseen poroksi aikamoisen ketterä ja vikkelä kintuistaan. Se on tullut huomioitua varsin hyvin myös niinä päivinä, kun Karvis onkin halunnut vetäytyä laitumen peränurkille torkkumaan yksikseen. Silloin se juoksee karkuun ja lujaa, eikä sitä kannata turhaan lähtä häiritsemään. Ainakaan vielä Karvis ei ole ottanut tuota miksikään yleiseksi tavaksi ja antaa kyllä kiinni aina kun on tarvetta. Karvista on mukava käsitellä, mutta aivan aloittelijan oppihoidokiksi sitä en antaisi. Kilpalinjan poro kun on, saattaa Karvis kiltteydestään huolimatta toisinaan suutahtaa, jos hoitohetki tai kunnontarkatus venähtää astetta pidemmäksi.
AJOT: 11 sijoitusta, joista 5 voittoja
21.09.2019, Cavil, 3/5 19.09.2019, Cavil, 1/5 19.09.2019, Cavil, 1/5 17.09.2019, Cavil, 1/5 17.09.2019, Cavil, 1/5 16.09.2019, Cavil, 1/5 14.09.2019, Cavil, 2/5 14.09.2019, Cavil, 2/5 13.09.2019, Cavil, 2/5 13.09.2019, Cavil, 3/5 12.09.2019, Cavil, 2/5 |
AGILITY: 11 sijoitusta, joista 2 voittoja
21.09.2019, Cavil, 2/8 20.09.2019, Cavil, 3/8 19.09.2019, Cavil, 2/8 16.09.2019, Cavil, 2/8 15.09.2019, Cavil, 2/8 15.09.2019, Cavil, 1/8 14.09.2019, Cavil, 3/8 14.09.2019, Cavil, 3/8 13.09.2019, Cavil, 3/8 12.09.2019, Cavil, 1/8 12.09.2019, Cavil, 2/8 |
03.05.2019 kertojana Juulia
Suorastaan kiisin läpi lumisen pihan. Kamala takatalvi iski yllättäen. Porot seisoivat laajan aitauksen reunalla kylki kylkeä vasten. Oikeastaan ne näyttivät todella suloisilta siinä nököttäessään, mutta minulla ei ollut aikaa jäädä ihastelemaan niitä enempää. Painoin huppua syvemmälle päähäni ja avasin aitauksen. "Hus!" hätyytin poroja kauemmas portista. Karviainen yritti lähteä kauemmas, mutta kun kerran komensi, se jäi aloilleen. Mielestäni uudet poroni olivat oppineet todella hyvin, kuka määrää ja mitä milloinkin tapahtuu. Niin sanotusti ne olivat oppineet tavoille. Minun oli tarkoituksena lähtä ajamaan Karviaisella metsään, muttei siitä tällä säällä tulisi mitään. Jotenkin poro pitäisi kuitenkin liikuttaa. Lunta vain pyrytti ja pyrytti.
Vein Karviaisen sisätiloille. Olisipa minullakin yhtä paksu turkki, joka aina lämmittää. Kaikille hevosille oli pitänyt laittaa loimet ylle. Tarkastin Karviaisen kunnon ja lähdin taluttamaan sitä kentälle, ennen kuin lumet ehtivät sulaa kunnolla turkista. Poro näytti hieman hölmistyneeltä. Ihan kuin se olisi kysynyt: "Mitä tämä ees taas veivaaminen on nyt olevinaan? Olin viettämässä vapaa-aikaa kavereideni kanssa!" Ajattelin päästää Karviaisen nopeasti pälkähästä ja teettää nopean harjoituksen. Juoksutin sitä pullean vartin ulkokentällä lumipeitteessä. Se jolkotteli lopulta oikein tyytyväisen näköisenä ja rentona. Karviaiselle pitäisi kerryttää vielä hieman enemmän lihaksia ennen ensimmäisiä kisoja.
09.04.2019 kertojana Juulia
Karviainen näytti puusta pudonneelta, kun se tuotiin Cavilin pihalle ypöyksin. Vein sen lyhyen kunnontarkastuksen jälkeen pieneen aitaukseen syömään ja odottamaan ystäviensä saapumista. Kunnontarkastus oli antanut vain positiivista palautetta. Jalat olivat hyvässä kunnossa ja poron rakenne erinomainen. Karva oli vahvaa ja hyvävointista, eikä missään päin koko poroa ollut haavaumia tai ihottumaa. Katselin Karviaisen kummastelua ja juoksentelua. Se nuuhki tarhan nurkkia ja tonki maata. Välillä se singahti nopeaan juoksuun hyppelehtien ilmassa ja hetken päästä taas rauhoittui aloilleen. Pari poroa viereisestä aitauksesta, jotka yksi mukavista työntekijöistä omisti, tuli kummastelemaan tuota nuorta poropoikaa. Tästä alkaisi minun ura porojen kanssa, ja kasvattajana ylipäätään. Karviainen vaikutti varsin vekkulilta tapaukselta. Saa nähdä, mitä tästä tulee.
Suorastaan kiisin läpi lumisen pihan. Kamala takatalvi iski yllättäen. Porot seisoivat laajan aitauksen reunalla kylki kylkeä vasten. Oikeastaan ne näyttivät todella suloisilta siinä nököttäessään, mutta minulla ei ollut aikaa jäädä ihastelemaan niitä enempää. Painoin huppua syvemmälle päähäni ja avasin aitauksen. "Hus!" hätyytin poroja kauemmas portista. Karviainen yritti lähteä kauemmas, mutta kun kerran komensi, se jäi aloilleen. Mielestäni uudet poroni olivat oppineet todella hyvin, kuka määrää ja mitä milloinkin tapahtuu. Niin sanotusti ne olivat oppineet tavoille. Minun oli tarkoituksena lähtä ajamaan Karviaisella metsään, muttei siitä tällä säällä tulisi mitään. Jotenkin poro pitäisi kuitenkin liikuttaa. Lunta vain pyrytti ja pyrytti.
Vein Karviaisen sisätiloille. Olisipa minullakin yhtä paksu turkki, joka aina lämmittää. Kaikille hevosille oli pitänyt laittaa loimet ylle. Tarkastin Karviaisen kunnon ja lähdin taluttamaan sitä kentälle, ennen kuin lumet ehtivät sulaa kunnolla turkista. Poro näytti hieman hölmistyneeltä. Ihan kuin se olisi kysynyt: "Mitä tämä ees taas veivaaminen on nyt olevinaan? Olin viettämässä vapaa-aikaa kavereideni kanssa!" Ajattelin päästää Karviaisen nopeasti pälkähästä ja teettää nopean harjoituksen. Juoksutin sitä pullean vartin ulkokentällä lumipeitteessä. Se jolkotteli lopulta oikein tyytyväisen näköisenä ja rentona. Karviaiselle pitäisi kerryttää vielä hieman enemmän lihaksia ennen ensimmäisiä kisoja.
09.04.2019 kertojana Juulia
Karviainen näytti puusta pudonneelta, kun se tuotiin Cavilin pihalle ypöyksin. Vein sen lyhyen kunnontarkastuksen jälkeen pieneen aitaukseen syömään ja odottamaan ystäviensä saapumista. Kunnontarkastus oli antanut vain positiivista palautetta. Jalat olivat hyvässä kunnossa ja poron rakenne erinomainen. Karva oli vahvaa ja hyvävointista, eikä missään päin koko poroa ollut haavaumia tai ihottumaa. Katselin Karviaisen kummastelua ja juoksentelua. Se nuuhki tarhan nurkkia ja tonki maata. Välillä se singahti nopeaan juoksuun hyppelehtien ilmassa ja hetken päästä taas rauhoittui aloilleen. Pari poroa viereisestä aitauksesta, jotka yksi mukavista työntekijöistä omisti, tuli kummastelemaan tuota nuorta poropoikaa. Tästä alkaisi minun ura porojen kanssa, ja kasvattajana ylipäätään. Karviainen vaikutti varsin vekkulilta tapaukselta. Saa nähdä, mitä tästä tulee.